Avainsanat:     Ukko ylijumala Aarnitulet Mittumaari Juhannuskirkko Juhannuskokko Juhannussauna Keskiyön aurinko Koristelu Juhannussalko Juhannusruoka Seurasaaren ulkomuseo Seurasaaren uimala Kokkotarha Juhannuskuusi Ukon vakka Pörriäiset Tuijan Runo Lemmennosto Juhannuskallio Midsommar Ravintola Seurasaari Tanhu-Visa Lehvä Piruke Puhti Lastensalko Sakarat Morsian FolkJam


Aarnitulet

Haltijoiden maahan kätketyt aarteet paljastuvat juhannusyönä, kun "aarnohautojen" päällä palaa aarnituli haltijoiden polttaessaan hometta aarteistaan. Jos liekkiin viskaa terästä, saa aarteen omakseen.

Sulje


Juhannuskallio

Paikan nimenä Juhannuskallio kertoo, että paikka on ollut suosittu keskikesän vastaanottopaikka.

Sulje


Juhannuskirkko

Juhannuspäivänä kirkoissa pidetään jumalanpalvelus. Alttarikukkina on usein luonnonkukkia juhlan merkkinä. Kristillisessä perinteessä juhannuksena muistetaan Johannes Kastajan syntymää ja julistusta. Sana juhannus on johdettu sanasta Johannes, joka tarkoittaa "Jumala on armollinen".

Sulje


Juhannuskokko

Juhannuskokko on perinteinen tulijuhlan ja puhdistautumisen symboli. Kokkojen polttamisen alkuperäinen merkitys on liittynyt suojautumiseen ja puhdistautumiseen.
Kokkoja on rakennettu korkeille mäille ja rannoille ja niitä on poltettu rautakaudelta lähtien, hyvinvoinnin, hedelmällisyyden ja kasvuvoiman saavuttamiseksi.

Sulje


Juhannuskuusi

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on ollut tapana pystyttää keskele pihaa pitkä ja hoikka kuusi, joka on oksittu ja kuorittu latvaa ja muutamaa oksaa lukuun ottamatta. Juhannuskuusi sai olla pihalla syksyyn tai seuraavaan juhannukseen.

Sulje


Juhannusruoka

Juhannuksena on perinteisesti tarjottu maitoruokia, kuten juustoja tai lettuja. Juhannuksena lehmät ovat päässeet laitumelle ja lypsäneet hyvin, siksi on valmistettu runsaasti maitoruokia.

Sulje


Juhannussalko

Korkea tanko, joka koristellaan lehvin, seppelein ja köynnöksin. Se pystytetään juhalllisesti juhannusjuhlan sekä -leikkien ja tanssien keskipisteeksi. Tapa on rantautunut 1700-luvulla Ruotsista Ahvenanmaalle, sittemmin Suomen rannikko-alueille.

Sulje


Juhannussauna

Juhannuksenviettoon kuuluva juhannussauna koristeltiin kukilla ja lehdillä. Vihtaan koottiin yhdeksän erilaista kukkaa ja oksaa. Saunomisen päätteeksi vihta heitettiin saunan katon yli, jolloin tyven suunta paljasti suunnan josta tuleva puolisto saapuu.

Sulje


Keskiyön aurinko

Juhannuksen aikaan keskikesällä aurinko ei Pohjois-Suomessa laske lainkaan, vaan paistaa läpi yön. Aavasaksa on Suomen Lapissa eteläisin vaara, jossa keskiyön aurinkoa on ihasteltu jo 1700-luvulta lähtien.

Sulje


Kokkotarha

Aidattuun kokkotarhaan on rakennettu useampi sankakokko, joiden sytyttämisellä on tietty järjestys. Ensin sytytettiin ukkokokko, jonka kipinät sytyttivät vieressä olevan ämmäkokon. Viimeisenä syttyvät poikakokot sytytettiin ukkokokon tavoin läheltä huippua.

Sulje


Koristelu

Juhannuksena kodin lattialle ja hirsien väliin ripoteltiin tuoreita lehtiä ja huone koristeltiin kukkasin.

Sulje


Lastensalko

Lapsille tehtävä tai lasten tekemä pienempi salko.

Sulje


Lehvä

Juhannus oon tuoreiden lehvien ja kukkien juhla. Luonto tuotiin juhannuksena sisätiloihin koristelemalla huoneet lehvillä.

Sulje


Lemmennosto

Nuoret neidot ovat "lempeään nostaakseen" muun muassa hypänneet hiipuvan juhannuskokon savun yli. Neidot tekivät lemmentaikoja myös pyörimällä ruispellossa, jolloin yökaste tarttui ihoon ja lempi nousi myös poikiin.

Sulje


Midsommar

Keskikesään viittaava ruotsinkielinen nimi juhannukselle.

Sulje


Mittumaari

Väännös Suomen ruotsinkielisillä alueilla käytetystä, keskikesään viittaavasta midsommar-sanasta. Vanhasuomalainen Mittumaari on kukkien ja tuoreiden lehtien juhlapäivä.
Tunnettu myös muodossa mettumaari(a), messumaari(a), mittumaari.

Sulje


Morsian

Seurasaaren juhannusvalkeilla on vihitty juhannusmorsian ja -sulhanen vuodesta 1956 alkaen.

Sulje


Piruke

Koivun tuohesta tehty kerä kuului juhannuksen viettoon. Päällekkäin kierretyt tuohilevut käpertyivät auringossa kauniille kerälle. Pirukkeita lennätettiin kokkoon, josta ne singahtelivat palavina.

Sulje


Ukko ylijumala

Suomalaisen mytologian säänjumala. Kesän valoisimpaan aikaan vietettiin Ukon juhlaa sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.

Sulje


Ukon vakka

Kyläyhteisön järjestämät pidot, joissa palvottiin Ukko ylijumalaa, jotta hän tekisi suotuisia ilmoja.

Sulje

Klikkaa auki selite, avaa linkin uuteen ikkunaan

Powered by NettiSite