Seurasaari

Kansanpuisto
Helsingin kaupunki osti Meilahden tilaan kuuluneen Fölis -saaren 1870-luvulla, joka toimi lähinnä lehmien laidunmaana. Saaressa sijaitsi 1800-luvun alussa myös tiiliruukki, josta tuotettiin tiiliä mm. Nikolain kirkon, Helsingin yliopiston ja Valtioneuvoston linnan rakennustarpeiksi. Saarta ehdotettiin jaettavaksi huvilatonteiksi, mutta myös toisenlainen ehdotus saaren käytöstä tehtiin. Helsingin anniskeluosakeyhtiö halusi vuokrata alueen työväen puistoksi. Hyväntekeväisyyteen tuottonsa ohjaava anniskeluyhtiö halusi tarjota työväestölle paikan, jossa harjoittaa tervehenkistä ja sopivasti säänneltyä ulkoilmaelämää sekä huolehtia ruoka- ja virvoitusjuomatarjoilusta. Anniskeluyhtiön toimesta saareen saatiin mm. kattava tieverkosto, höyrylaivalaituri, raittiusravintola, kaivoja, portaikkoja ja näköalapaikkoja sekä kaksi tanssilavaa. Rakennusten suunnittelijana toimi arkkitehti Frithiof Mieritz (1863-1916). Näin Seurasaaresta tuli kaupungin toinen kansanpuisto (ensimmäinen oli hieman aiemmin perustettu Korkeasaari). Seurasaaresta kehittyi nopeasti suosittu työväestön retkeilykohde, jonne saavuttin aluksi soutaen tai purjehtien, myöhemmin höyrylaivalla. Valkoinen, katoksellinen puusilta valmistui vuonna 1892 ja sen rakentamiseen voitiin käyttää vuoden 1890 myrskyn kaatamia puita. Saareen tulttin koko perheen voimin, mutta myös muut saapuivat nauttimaan luonnon rauhasta.

Ulkomuseo
Seurasaaren ulkomuseon perustaminen oli professori Axel Olai Heikelin loppuelämän keskeinen hanke. Talonpoikaisrakennuksia alettiin siirtää Seurasaareen Suomen eri maakunnista vuonna 1909, ensimmäisenä Konginkankaalainen Niemelän torppa. Kolme vuotta aiemmin oli tulevaa museota varten ostettu Maalahdelta karjamaja. Heikelin aikana saareen siirrettiin vielä Karunan kirkko sekä pohjalaistalot Ivars ja Kurssi. Myöhemmin hankittuja rakennuksia olivat satakuntalainen Antin talo, karjalaistalo Pertinotsa, savolaistalo Selkämä ja kainuulaistalo Halla. Kahiluodon kartano Taivassalosta sekä Iisalmen maalaiskunnan papilla edustavat säätyläisrakennuksia. Viimeksi siirrettiin Savitaipaleen maalaiskaupan aitat vuonna 2002. Vuonna 1956 perustettu Seurasaarisäätiö tukee Seurasaaren ulkomuseon työtä. Seurasaaren ulkomuseo 

Museoviraston kuvakokoelmien kuvia Seurasaaresta 

Kalevalakehto
Seurasaaren eteläkärjessä sijaitseva Kalevalakehto-installaatio syntyi amerikkalais-suomalaisen arkkitehtiopiskelijaryhmän toimesta Kalevalan innoittamana. Hankkeen takana (Spirit of Place, Spirit of Design) oli amerikkalainen arkkitehti Travis Price, joka vieraili Suomessa Helsingin kaupungin kutsusta. Teemat löytyivät maailman synnystä, sammosta ja Väinämöisestä. Tavoitteena oli luoda ympäristön henkeen sopiva rakennus, Väliaikaiseksi rakennettu installaatio on saaressa 31.8.2018 saakka ja sitä voi varata omaan käyttöön. Tilaan mahtuu noin 12-15 henkilöä.

Kalevalakehto-installaatio on tarkoitettu hiljentymiseen ja rauhoittumiseen, Tilassa on muutama penkki istumista varten. Siellä ei ole lämmitystä eikä sähköä. Kalevalakehdon käyttöohjeet Kalevalakehdolle on noin 20 min. kävelymatka Seurasaaren sillalta ja se sijaitsee kallioisella paikalla. Kalevalakehdolle ei voi ajaa autolla.
Huom! Omien grillien käyttö ja avotulen teko ovat kiellettyjä Seurasaaressa! Juhlakentällä on yleinen grillauspaikka, johon kaupunki toimittaa puita.
Varaukset: Seurasaarisäätiö, puh. 040 649 3040
Varausmaksu 35 € maksetaan etukäteen (maksua ei palauteta).

Uimala
Kansanpuiston länsirannan kallioille ja hiekkarannan viereen päätettiin rakentaa uimalaitos vuonna 1906. Rakennukset piirsi kansanpuiston saarenvalvoja Sten Anders Wallin. 1920-luvulta lähtien uimalassa saattoi harjoittaa aurinkokylpyjen lisäksi alastonkylpyjä. Naturistirantana toimivaan uimalaan rakennettiin omat aidatut osastot miehille ja naisille, jotka ovat käytössä edelleen. Uima-asua tarvitaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, jolloin uimala on yhteiskäytössä. Myös avantouintia voi harrastaa Seurasaaren uimalassa. Kesäisin mereen voi pulahtaa myös pieneltä kallioiselta hiekkarannalta, joka löytyy uimalan vierestä.
Kesällä uimalaa ylläpitää Helsingin kaupungin liikuntavirasto ja talvikaudella Seurasaaren uimarit.

Kyykkäkenttä
Seurasaaren kyykkäkenttä on ihanteellinen paikka kyykän peluulle, jossa tätä vanhaa karjalaista kyläpeliä on pelattu Karjalan Sivistysseuran kyykkäkerhon toimesta jo vuodesta 1951 saakka. Kenttä rakennettiin 1970-luvulla Juhlakentän viereen ja sen vieressä sijaitsevassa koristeellisessa kyykkäkopissa säilytetään pelivälineitä.

Kyykän ohjeet
Kyykän peluussa tarvitaan kaksi joukkuetta. Pienin joukkue voi olla 1+1, mutta suositeltava pelaajamäärä on 4-6 henkeä joukkuetta kohti. Pelissä heitetään kyykkää, joka on noin 10-12 cm:n pituinen ja 6-8 cm:n paksuinen. Pelivälineenä on lyöntisauva, joka on 75-85 cm:n pituinen ja 5-10 cm:n paksuinen.
Kiinnostuneet voivat tulla kokeilemaan peliä Seurasaareen. ohjausta ja opastusta Karjalan Sivistysseurasta, toimisto(at)karjalansivistysseura.fi tai puh. (09) 171 414. Seura myös lainaa välineitään kaupunkilaisille ja yhteisöille. Seurasaarisäätiöstä voi tiedustella kyykänpeluun sääntöjä.

Ravitsemus

Kahvila Mieritz
Norjalaistyylisessä Metsänvartijan talossa voi nauttia Kahvila Mieritzin herkuista tai noutaa vaikkapa Seurasaari -esitteitä. Tämä arkkitehti Frithiof Mieritzin suunnittelema viehättävä rakennus valmistui vuonna 1890 ja se sijaitsee Seurasaaren valkoisen puusillan kupeessa. Kahvilassa on esillä karjalaista ja latvialaista kansankeramiikkaa, jotka ovat osa Seurasaarisäätiön keramiikkakokoelmaa. Tervetuloa tutustumaan Metsänvartijan taloon ja kahvila Mieritziin! Avoinna la-su ja arkipyhäisin klo 12-17.

Kahvila Mieritziä on mahdollisuus vuokrata myös yksityiskäyttöön kahvilan aukioloaikojen ulkopuolella (viikolla 50,00 €/tunti, viikonloppuna 70,00 €/tunti). Kahvilaan mahtuu n.15 henkilöä (kesäaikaan myös kahvilan pihalla on paikkoja n. 25 henkilölle). Tarjoilut tilataan kahvilan valikoimista. Kahvilan hinnasto
Tiedustelut: riikka.vilen(at)seurasaarisaatio.fi tai p. 040 649 3040

Kioskit ja grilli

Juhlakentän kioski
Juhlakentän kioskista löytyy herkkuja pieneen nälkään ja kioski palvelee asiakkaita ympärivuoden la-su ja pyhäisin klo 11-16.
Omia eväitä voi grillata Juhlakentän yhteisellä grillauspaikalla, jonne Helsingin kaupunki toimittaa säännöllisesti grillauspuita (omat tulitikut vaan mukaan). Grillipaikalle ei voi tehdä varauksia. Kioskin vieressä sijaitseva katoksellinen huvimaja on myös käytettävissä.
Omien grillien käyttö ja avotulen teko Seurasaaressa ovat kiellettyjä!

Siltakioski
August Ludvig Hartwallin aikoinaan rakennuttama "Terveysvesi- ja limonadikioski" siirrettiin Seurasaareen Vauhtitien ja Eläintarhantien kulmasta 1960-luvulla. Kesäisin tämä Siltakioski toimii käsityökioskina, jossa voi ihastella perinteisten käsitöiden taitajien töitä. Tervetuloa ostoksille!

Jusupoffin kioski
Helsingissä pidettiin Olympialaiset vuonna 1952 ja Seurasaari toimi mm. kilpailijoiden leirintäalueena. Tältä ajalta on peräisin Jusupoffin kioski, josta kesäaikaan voi ostaa herkuliista jäätelöä.

Ravintola Seurasaari
Kansanpuiston perustamisen aikaan vuonna 1890 valmistui Seurasaaren ravintolarakennus, jonka suunnitteli "Seurasaaren arkkitehti" Frithiof Mieritz muinaisnorjalaiseen tyyliin.
Anniskeluoikeuksin varustetut á la carte- ravintola ja kahvila ovat suosittuja ryhmätilaisuuksien pitopaikkoja. Ravintola Seurasaaren edustalla sijaitsevaan laituriin voi saapua isollakin veneellä.

Seurasaaresta

Seurasaari on avoinna joka päivä ja saareen on vapaa pääsy (poikkeuksena juhannusaatto, jolloin saaressa on pääsymaksullinen tilaisuus). Seurasaari on ihanteellinen paikka ulkoiluun, auringonpalvomiseen tai piknikeille. Ihastuttavat kesyt sorsat, joutsenet, hanhet ja oravat toivottavat kävijän tervetulleeksi.

Seurasaaren sillan korkeus on 3,3m. Huoltoajo ja Seurasaaren henkilökunnan pyöräily saaressa on sallittu. Taksit voivat ajaa saareen iltaisin klo 21-01 välisenä aikana. Invatakseille ajo sallittu kaikkina aikoina.

Seurasaaren vaiheita
1889 Arkkitehti Frithiof Mieritzin ehdotus För folket voittaa kansanpuiston suunnittelukilpailun. Kansanpuisto perustetaan Helsingin anniskeluosakeyhtiön toimesta Meilahden kartanon entiselle laidunmaalle.
Isännäntalo ja metsänvartijan talo
Laivamatkustajien odotustila (+biologinen museohuone 1896) ja höyrylaivalaituri
Kesäravintola ja saarta kiertävä kävelyreitti
Urheilukenttä (toimii nykyisin kyykkäkenttänä)
Polkupyörien säilytyskatos (purettu)
Kaksi tanssilavaa (purettu)
1892 Seurasaari yhdistetään mantereeseen. Valkoisen puusillan katokset ovat arkkitehti Frithiof Mieritzin käsialaa ja silta-arkut suunnitteli rautatieinsinööri August Granberg.
1906 Seurasaaren uimala (saarenkaitsija Sten Anders Wallin)
1909 Seurasaaren ulkomuseo perustetaan professori Axel Olai Heikel toimesta.
1928 Eestin tammi istutetaan Ravintolan läheiselle nurmikentälle
1954 Seurasaaren juhannusvalkeat järjestetään ensimmäisen kerran
1956 Seurasaarisäätiö perustetaan Ulkomuseon tukijärjestöksi
1957 Kesäravintolan kylkeen rakennetaan kahvila
1966 Vanhanmallinen puhelinkioski siirretään Seurasaareen (malli 1912)
1969 Antin liiteripuhvetti avataan
1970-l. Seurasaaren siltaa levennetään, jotta pelastusautot voivat ajaa saareen
2004 Seurasaari saa asemakaavan
2009 Museoviraston konservointikeskuksen valmistuu. Rakennus voitti vuoden puupalkinnon
Seurasaaren kansanpuisto täyttää 120 vuotta ja Seurasaaren ulkomuseo 100 vuotta.
2010 Väliaikainen installaatio Kalevalakehto pystytetään saaren eteläkärkeen kansainvälisenä opiskelijahankkeena Travis Pricen ohjauksessa
2011 Seurasaarisäätiö muuttaa entiseen isännäntaloon
2011 Metsänvartijantalo avataan yleisölle kahvilana. Nimeksi annetaan Kahvila Mieritz kansanpuiston suunnitelleen arkkitehdin mukaan. 

2014 Salomo Wuorion maalausliikkeen vuonna 1896 tekemä maisemamaalaus biologisessa museohuoneessa konservoidaan
2017 Virolaislapset istuttavat tammen100-vuotiaalle Suomelle

Kirjallisuutta

Seurasaarta ja Meilahtea käsittelevää kirjallisuutta:

ANERO, EEVA 1993, Retki Vihermeilahdessa. Tampere.
EERIKÄINEN, TIINA 1988, Seurasaari - laidunmaasta perinnesaareksi.
HALLAN TERVAA, Hallan Ukon terva- ja tärpättitehdas. Hyrynsalmi, Löytöjoki. Restaurointiraportti 1997- 2001. Helsinki 2002. (Vastaava toimittaja: Panu Nykänen)
HAVUMÄKI, ESKO 1960, Seurasaari. Helsinki.
HÄMÄLÄINEN, ALBERT 1925, Heikel, Axel Olai. (Nekrologoo - sign.) A.H. - Suomen museo 32 (1925), s. 1-4.
HÄMÄLÄINEN, ALBERT 1926, Antin talo Säkylän korven kylässä.  - Satakunta 6 (1926), s. 190-201.
HÄMÄLÄINEN, ALBERT 1929, Seurasaaren ulkomuseo 6. Helsinki 1929, 8:o. 35 s.
HÄMÄLÄINEN, ALBERT 1930, Mitä Seurasaaren ulkomuseossa on nähtävää ja opittavaa. - Opintotoveri 1930, s. 2-6.
HÄMÄLÄINEN, ALBERT 1930, Seurasaaren ulkomuseonhoitaja. Osmosta kansallinen museo. Helsinki 1930, s. 46-51.
ILMONEN, K. R. 1936, Kun Karunan kirkkoa kuljetettiin. - Uusi Suomi n:o 32 (1936).
JÄRVELÄ-HYNYNEN, RAIJA 1992, Seurasaari. Kuvakirja ulkomuseosta. The Open-Air Museum in Pictures. Vammala.
JÄRVELÄ-HYNYNEN, RAIJA 1996, The Seurasaari Open-Air Museum. Guide. Helsinki.
JÄRVELÄ-HYNYNEN, RAIJA 1997, Seurasaaren ulkomuseo. Opas. Helsinki.
KAUKONEN, T.-I. 1963, Seurasaaren ulkomuseon Savon talo. Kotiseutu 1963.
KEINÄNEN, TIMO 2004, Frithiof Mieritz, unohdettu arkkitehti. Teoksessa Rakkaudesta kaupunkiin. Riitta Nikulan juhlakirja. Taidehistoriallisia tutkimuksia 28. Jyväskylä 2004, s. 127-1142.
KNAPAS, MARJA TERTTU 1980, Korkeasaari ja Seurasaari. Helsinkiläisten ensimmäiset kansanpuistot. Karkkila.
KOKKO, ARVO 2003, Hallan ukko. Piirteitä maanviljelijä J. A. Heikkisen elämästä ja elämäntyöstä. 1939. 2. painos. 
KOSKINEN, BERTTA 1957, Ensi kertaa Seurasaaressa. - Seurasaari n:o 2 (1957). 
LEHTO, LEEVI, Elämää helsinkiläismetsissä. Helsingin kaupunginmetsänhoidon syntyhistoriaa. Helsingin kaupunginmuseo. Memoria 3. Helsinki. 
LEINO-KAUKIAINEN, PIRJO 2005, Tuntematon sotilas Turkin sodassa. Sten Anders Wallin. SKS:n toimituksia 1041.
KUMELA, MARJUT Helsingin saarten historiaa. - Narinkka. Helsingin kaupunginmuseo 1977-1978. Helsinki 1979. Meilahden huvila-alue 1977, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaosasto. Julkaisu YB:20/76.
MAKKONEN, HEIKKI ja MAKKONEN, ASKO 2009, Moisseinvaara. Sinikuusamain kylä. Kyläkirja entisen Suojärven pitäjän Moisseinvaraan kylästä ja kyläläisistä.
MÄKITALO, ERKKI Antin asukkaaksi. Seurasaaressa sijaitsevan Antin talon vaiheita. Moniste 1991. 139 s. Museoviraston käsikirjoitusarkisto. 
MÄKITALO, ERKKI, Antintalo ja muu Mustakorpi. Moniste 216 s. Seurasaarisäätiön arkisto.
NIEMINEN, AILA (toim.) 2014, Seurasaaren kansanpuisto. Pienpainate.
NIEMINEN, AILA & TANELI, ESKOLA (toim.) 2016, Seurasaari. Puisto meren syleilyssä.
NIIRANEN, TIMO 1987, Axel Olai Heikel. Suomalaisen kansatieteen ja arkeologian tutkija. Snellman-instituutin julkaisuja 4. 
PIETARINPOIKA, PEKKA Päivä provastin kansselissa. - Koitar IV 1885, s. 210-225. (Iisalmen pappilasta) 
POHJAKALLIO, Lauri Seurasaaren ulkorakennusten saranat. Laud. 1974. Helsingin yliopisto. Kansatiede. 95 s., 139 valokuvaa. 
POUKKA, PENTTI Kun hiihdettiin Seurasaareen. - Kukkiva asfaltti. Hiukan nostalginen albumi. Helsinki 2001, s. 65-67.
RÁCZ, ISTVÁN 1973, Seurasaari. (Teksti Niilo Valonen). 
RINTA-PAAVOLA, HELENA Asumisesta Kurssin talossa 1870-luvulta nykyhetkeen. - Kyrönmaa 14 (1968), 147-162. 
SEPPÄNEN, JOUKO Talviuinti Seurasaaressa. - Avanto 1 (1989), 14-16. 
SEURASAARI puistohistoriallinen selvitys ja yleissuunnitelma. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 199:11. Laatinen Mariikka Manninen. 
SPANKIE, MARJATTA Seurasaari. Museoalueen ulkopuoliset rakennukset. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Arkkitehtuuriosasto. 20.03.1998. 
Urho Kekkosen Museo. Tamminiemi. (Teksti Heikki Hyvönen ja Sirkka Kopisto.) Helsinki 1990.
Urho Kekkosen Museo. Tamminiemi. (Teksti Heikki Hyvönen ja Sirkka Kopisto.) Helsinki 1990.
VAHTER, TYYNI Axel Olai Heikel. - Seurasaaren ulkomuseon perustaja. - Kotiseutu 1951. Helsinki 
VALONEN, NIILO 1994, Suomen kansanrakennukset. Seurasaaren ulkomuseon rakennusten pohjalta. (Toimittanut ja osin täydentänyt Osmo Vuoristo.).
VILÉN, RIIKKA Seurasaarisäätiö ja Niilo Valonen. Pro gradu -työ. Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitos / kansatiede. Marraskuu 2001. 
VUORELA, TOIVO Axel Olai Heikel ja Seurasaaren ulkomuseo. Helsingin Sanomat 28.4 (nro 113) 1951. 
VUORELA, TOIVO Seurasaaren rajakarjalainen talo. - Säästäjä 1 (1941), s. 4-6.

 

SEURASAAREN ULKOMUSEON PERUSTAJAN, Axel Olai Heikein, KIRJOITUKSIA (valikoima)

HEIKEL, A.O. "Fäbodar" i Malax. (Byggnader af fornnordisk typ). - Suomen museo - Finskt Museum XI. Helsinki - Helsingfors 1904.
HEIKEL, A.O. Friluftmuseet på Fölisön. - Huvudstadsbladet n:o 39, 41, 1910.
HEIKEL, A.O. Friluftmuseet på Fölisön. - Eripainos (1910). Helsinki. HEIKEL, A.O. Piirteitä Niemelän torpanvaiheista. - Kotiseutu II (1911). Helsinki.
HEIKEL. A.O. Alkutoimia. - Seurasaaren ulkomuseo 1 (1912). Helsinki.
HEIKEL. A.O. Niemelän torppa Konginkankaalla ja Seurasaarella. - Seurasaaren ulkomuseo 2 (1912). Helsinki.
HEIKEL, A.O. Friluftmuseet på Fölisön. - Finskt Museum XIX. Helsinkfors.
HEIKEL, A.O. Kirkkoveneitä hakemassa. - Kyläkirjaston kuvalehti A 35. 1912.
HEIKEL, A.O. Karunan kirkon muutto Seurasaarelle. Vuosikertomus. Helsinki. 1913.
HEIKEL, A.O. Karuna kyrkas flyttning. - Finskt Museum XX. Helsingfors 1913.
HEIKEL, A.O. Maalahtelainen karjamaja, ekkeröläinen postipursi, ahvenanmaalainen juhannussalko, Karunan kirkko, paltamolainen tervavene, inarilainen lappalaisteltta, Florinin huvimaja. - Seurasaaren ulkomuseo 3 (1913). Helsinki.
HEIKEL, A.O. Svenska Österbotten på Fölisön. - Hembygden 4. Helsinfors 1913.
HEIKEL, A.O. Niemelän rakennukset Konginkankaalla ja Seurasaarella - Niemelä byggnaderna i Konginkangas och på Fölisön. - Seurasaaren ulkomuseo 4 - Friluftsmuseet på Fölisön 4. Helsinki - Helsingfors 1914.
HEIKEL, A.O. Ivarsin talo ja keisarinkamari Närpiössä. Kartanolta kartanolle I. - Otava n:o 1, 1917.
HEIKEL, A.O. Två byggnader å Ivars hemman i Närpes. - Finskt Museum XXIV. Helsingfors 1917.
HEIKEL, A.O. Aleksis Kiven tupa, tuulimylly Punkalaitumelta, Karjalan tuvat Kaukolassa, paja Espoosta, tallirakennus Kaivopuistosta Helsingissä. - Seurasaaren ulkomuseo 5. Helsinki 1919.
HEIKEL, A.O. Seurasaaren ulkomuseo. Piirteitä alkuvaiheista ja laajentamissuunnitelmasta. Kalevalaseuran vuosikirja 1, Helsinki 1921, 113-122.
HEIKEL, A.O. Karunan kirkko. - Seurasaaren ulkomuseo 6. Helsinki 1922.