Seurasaari

Seurasaaren kansanpuisto

Fölis -saari toimi mm. Meilahden kartanon (Hindernäs) ja muiden yksityisten omistajien laidunmaana 1800-luvun lopulle asti. Saaressa sijaitsi 1800-luvun alussa myös tiiliruukki, josta tuotettiin tiiliä mm. Nikolain kirkon, Helsingin yliopiston ja Valtioneuvoston linnan rakennustarpeiksi. Helsingin kaupunki osti saaren itselleen aikomuksenaan rakennuttaa saareen asuinalue. Kaupunkilaisten vastustuksen ansiosta saari kuitenkin vuokrattiin maaliskuussa 1889 Helsingin Anniskeluyhtiölle, jolla oli ajanmukainen ja kattava suunnitelma kansanpuiston rakennuttamisesta.  Korkeasaaren kansanpuiston innoittamana Anniskeluyhtiö rakennetti saareen kattavan tieverkoston lisäksi mm. höyrylaivalaiturin, raittiusravintolan, kaivoja, portaikkoja ja näköalapaikkoja sekä kaksi tanssilavaa. Rakennukset Seurasaaren kansanpuistoon suunnitteli arkkitehti Frithiof Mieritz (1863-1916).

Kansanpuiston rakentamisen myötä Seurasaaren suosio kasvoi entisestään. Samalla saaren uusi käyttö seurueiden retkikohteena antoi sille suomenkielisen nimen Seurasaari. "Saari, kaikkine laitoksineen suljetaan yleisön suosiolliseen suojelukseen" -hehkuttivat lehtimiehet. Seurasaari täyttyi ulkoilijoista erityisesti viikonloppuisin. Saareen tultiin koko perheen voimin, mutta myös muutkin "maaseudun ja luonnon rauhasta" nauttivatt löysivät tiensä Seurasaareen. Matkanteko sujui aluksi soutaen tai purjehtien, myöhemmin höyrylaivalla matkustaen. Maksu laivan etukannella maksoi  25 penniä ja takakannella 40 penniä. Saaressa myös yövyttiin lakanoista kootuissa yksinkertaisissa suojissa ja kahvipannut porisivat rantakalliolla. Myös pyykki saatettiin tuoda mukana. Yöpyminen saaressa kiellettiin tappelujen vuoksi vuonna 1920. Myös tanssilavat purettiin.

Seurasaaren maamerkkinä tunnettu valkoinen puusilta rakennettiin jo varhaisessa vaiheessa. Avuksi tuli luonto, sillä Helsingissä riehui syysmyrsky 28. päivänä elokuuta 1890, joten puutavaraa saatiin "luonnon" kaatamasta metsästä. Sillan suunnitteli August Granberg, ja se valmistui vuonna 1892. Sillan katokset ovat "saaren oman arkkitehdin" Frithiof Mieritzin käsialaa. Puusiltaa levennettiin puolitoistakertaiseksi 1970-luvulla, jotta huoltoautot voisivat ajaa saareen.

Seurasaareen hyväksyttiin asemakaava vuonna 2004. Kaavan tarkoituksena on nostaa esiin Seurasaaren kansanpuistoaikainen historia ja säilyttää kaavamääräyksillä saaren kulttuurihistorialliset ja luonnonsuojelulliset arvot.

Työ Seurasaaren kansanpuiston kunnostamiseksi on alkanut, ja sen tavoitteena on muuttaa metsäinen saari monipuoliseksi puistokokonaisuudeksi.