Megabileet ja kivat kemut

Pellervon taloustutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, dosentti Olli-Pekka Ruuskanen viittasi Ylen aamulähetyksen (22.4.2021) haastattelussaan juhannustansseihin. Ruuskanen puhui "aikamoisista juhannustansseista", jotka alkavat, mikäli maailmantalouden elvytyspaketit ja talouden kasvu sysäävät Suomenkin talouden nousuun, jopa "nopeammin kuin odotammekaan". Valtion taloutta elvyttävät lisäksi koronarokotusten lisääntyvä lukumäärä ja tileillä lepäävät säästövarat, jotka vapautuvat vähitellen kulutukseen. Nämä talouskehitystä nopeuttavat askeleet johdattavat haastateltavan mukaan "aikamoisiin juhannustansseihin".

Juhannustanssit ovat käsite, jonka mukaan keskikesän suloisinta juhlaa vietetään luonnon äärellä tanssin parissa. Lavatanssilkulttuuria edeltävänä aikana juhannustansseja pidettiin ulkona kedoilla tai korkeilla mäillä ja kallioilla. Tästä kertovat esimerkiksi lukuisat paikannimet eri puolilta Suomea. Kotuksen nimiarkistossa on mainintoja juhannuskallioista (15 kpl), juhannuskokkokallioista (2), juhannuskallionnokasta (1) ja juhannuskokkoniemestä (1), tunnetaanpa yksi juhannuskorpikin. Paikanniminä ne kertovat vakiintuneesta tavasta viettää juhannusta samalla paikalla vuodesta toiseen. Näin yhteinen ja elävä kulttuuriperintömme elää myös paikannimistössämme, vaikka kyseisellä paikalla ei enää juhannusjuhlaa vietettäisikään.

Kirjallisuudesta tunnemme Hannu Salaman vuonna 1964 julkaiseman teoksen Juhannustanssit, jossa tanssilavalla aattoiltaansa viettävät nuoret irrottelevat maan tavan mukaisesti. Teoksen loukkaava sisältö vei kirjailijan käräjille ja hänet tuomittiin kolmen kuukauden vankeuteen jumalanpilkasta. Myöhemmin tasavallan presidentti Urho Kekkonen armahti kirjailijan. Tapaus sai aikansa mediassa valtavasti huomiota, muokaten samalla myös juhannustansseihin liittyvää mielikuvaa.

Juhannustansseihin liittyy myös ikiaikainen ajatus alkoholin käytöstä. Mikael Agricola kirjoittaa Dauidin Psalttarin (= Raamatun Psalmien kirjan käännöstyö) esipuheessa vuonna 1551 muun muassa karjalaisten Ukon juhlasta: "Ja kun kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin. Siihen haettiin ukon vakka, niin juopui piika, että akka. Sitten paljon häpeällistä siellä tehtiin, kun sekä kuultiin että nähtiin". Juhlajuoman ja -ruoan nauttiminen olivat kyläkulttuurin aikana osa yhteisöllistä seremoniaa, joka aktivoi normijärjestelmän mukaiseen juhlintaan. Mitä enemmän ruokaa ja juomaa tarjottiin ja nautittiin, sitä parempi viljasato oli luvassa. Sama maatalouskulttuurin liittyvä taikuuden idea elää perinteessämme oikeastaan yhä, vaikka harva asiaa näin ajattelee.

Tanssi on suomen kielessä myöhäinen lainasana. Kalevalan runoissa tanssimista kutsutaan muun muassa hyppimiseksi tai karkeloimiseksi sekä tanssia kisaksi tai tanhujuoksuksi. "Vannon mie valat ikuiset, En sotia käyäkseni, Kullankana tarpehella, Hopeankana halulla! Sie itse valasi vanno, Et kyliä käyäksesi, Hyvänki hypyn halulla, Tanhu-juoksun tarpehella!", virkkoo lieto Lemminkäinen eepoksen 11:ssa runossa. Näin lausuessaan, Lemminkäinen lupaa olla menemättä sotaan, jos vain Saaren ihana neito Kyllikki lakkaa kylillä juoksemasta.

Juuri nyt voimme vain arvailla millaiset ovat tulevan kesän tai koronan jälkeiset juhannustanssit. Talouden elpymisestä huolimatta juhannustansseja saatetaan tänä vuonna tanssia vasta syksyllä, sillä toistaiseksi noudatamme yhä maaliskuun alussa asetettua laulu- ja tanssikieltoa. Lähestyvän kansainvälisen tanssin päivän (29.4.) nimissä onkin hyvä toivoa, että juhannustansseja voitaisiin käydä oikeaan aikaan.

 

23.04.2021

Aikaisempia blogeja:

22.06.2021Juhannuskokko Karjalankannakselta
23.04.2021Megabileet ja kivat kemut
24.02.2021Seurasaaren pikkulinnut
14.12.2020"Otetaan mitä on" - Käsityöt poikkeusaikojen selviytymiskeinona
17.08.2020"Älykkäitä tyttöjä maalla ja kaupungissa"
11.06.2020Kosketuspintoja
13.02.2020Raittiusaatteesta Juhannusvalkeille
03.10.2019Kansatieteen vaikuttavuudesta
05.07.2019Työharjoitteluni Seurasaaressa
25.06.2019Kansalaistottelemattomuutta
03.06.2019Seurasaarisäätiöllä talkoolaisena
21.05.2019Aloittaisinko kyykän peluun?
20.03.2019Kulttuurin tuli

Yhteistyössä


Seurasaarisäätiö, Huvila 3, Seurasaari, 00250 Helsinki
toimisto(at)seurasaarisaatio.fi
+358 (0)40 649 3040

© 2021 Seurasaarisäätiö
Powered by: NettiSite