01.01.1970

Aikaisempia uutisia:

02.04.2020Liiku luonnossa vastuullisesti koronapandemian aikana
19.03.2020Juhlakentän kioski, Kahvihuone Mieritz ja koronavirusepidemia
16.03.2020Seurasaaren Pääsiäiskokko-tapahtuma peruttu
22.05.2019Grillaus kielletty Seurasaaren grillipaikalla metsäpalovaroituksen aikana
25.10.2018Seurasaaren meripelastusvaja kunnostettu

Raittiusaatteesta Juhannusvalkeille

Nykyään on lähes mahdotonta ajatella Seurasaaren juhannusvalkeita ilman Tanhu-Visan yleisötanssitusta, häätaivaan kantoa ja keskiyön poloneesia. Tässä lyhyt kertomus siitä, miten 85-vuotias kansantanssiyhdistys ja Seurasaari löysivät toisensa.

Yhdistyksemme syntyi historiikin mukaan vuonna 1934, kun Raittiusyhdistys Koiton yhteyteen perustettiin Sininauhapiirin kansantanhukerho. Samanaikaisesti kerholla oli toinenkin nimi, Koiton voimistelu- ja urheiluseura Visa. Sotien jälkeen toiminta vahvistui merkittävästi, kun yhdistykseen perustettiin tanssijaosto. Siihen liittyivät kaikki Sininauhapiirin kansantanssijat sekä myös vakiotanssijoita. Muutamaa vuotta myöhemmin Visa erosi Koitosta ja tanssiryhmä rekisteröitiin Helsingin Visan tanhujaostona.

Näin kansantanssijat siirtyivät myös osaksi Työväen Urheiluliiton toimintaa ja tulivat mukaan Juhannusvalkeille sekä osallistuivat Seurasaaren ensimmäisiin tantsuihin kesällä 1958 . Tantsuiltoja järjestivät Suomen Naisten Liikuntaliiton aloitteesta eri kansantanssijärjestöt. Tilaisuuksia oli ensimmäisenä kesänä kolme, joista ryhmät vastasivat itsenäisesti. Visan lisäksi tanssi-iltoja Seurasaaressa pitivät Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ja Finlands Svenska Folkdansring. Illoissa esitettiin kansantanssia, ohjattiin yleisötanssitusta ja -leikitystä sekä yhteislaulua. Visan isännöimissä tantsuissa esiintyi myös Kirjanaisten kuoro.

Tantsut olivat niin suosittuja, että seuraavana vuonna niitä järjestettiin viidet. Mukaan liittyi myös Helsingin Jyry. Seurasaaren tantsuja seurasi kolmisen tuhatta katsojaa joka ilta. Juhannusvalkeilla lehtileikkeiden mukaan kävijöitä oli toistakymmentätuhatta. Jättiläismäinen poloneesi kuului jo tuolloin juhannuksen ohjelmaan.

1990-luvulle tultaessa Juhannusvalkeiden tanssituksesta vastasi useasti Tanhu-Ruha. Tanhu-Visa palasi Juhannusvalkeille vuonna 2000, kun latvialainen ryhmä oli Helsingissä tanssiryhmien vieraana ja heille piti löytää esiintymispaikka. Kun Juhannusvalkeilla oltiin, niin tietenkin ruhalaiset ja visalaiset osallistuivat yleisötanssitukseen. Muutama vuosi tämän jälkeen Visalaiset tanssittivat juhannuskävijöitä jo täysin omin voimin. Myöhemmin mukaan tuli juhannussalon nosto ja yleisön pyynnöstä laulu.

Juhannusyön poloneesi tuli mukaan, kun Seurasaarisäätiö yritti saada Kärriä Juhannusvalkeille vetämään huutokatrillin bändin tauolla. Syystä tai toisesta tämä ei onnistunut, ja säätiö päätti kääntyä Tanhu-Visan puoleen. Ehdotimme huutokatrillin sijaan poloneesia, jota on Tanhu-Visan kokoisella joukolla helpompi vetää ja hallita lähes tuhatta tanssijaa. Juhannusyön poloneesi onkin vakiintunut Juhlakentän ohjelmistoon.

Juhannusvalkeista on tullut monelle ryhmämme jäsenistä se ainoa oikea tapa viettää juhannusaattoa. Ja kesän kansantanssi-iltojen myötä Seurasaari on tullut enemmän kuin tutuksi kaikille meille Tanhu-Visalaisille.

Teemu Perheentupa
Tanhu-Visa ry:n puheenjohtaja

13.02.2020

Aikaisempia blogeja:

13.02.2020Raittiusaatteesta Juhannusvalkeille
03.10.2019Kansatieteen vaikuttavuudesta
05.07.2019Työharjoitteluni Seurasaaressa
25.06.2019Kansalaistottelemattomuutta
03.06.2019Seurasaarisäätiöllä talkoolaisena
21.05.2019Aloittaisinko kyykän peluun?
20.03.2019Kulttuurin tuli

Yhteistyössä


Seurasaarisäätiö, Huvila 3, Seurasaari, 00250 Helsinki
toimisto(at)seurasaarisaatio.fi
+358 (0)40 649 3040

© 2020 Seurasaarisäätiö
Powered by: NettiSite