Seurasaarisäätiön tutkijahuoneella on usein seesteinen fiilis. Sitä voisi kuvailla näin: iltapäivän heikko auringon valo viistää Viipurin kadun ikkunoista sisään, huoneistossa kuuluu tietokoneen naputus ja ilmassa leijuu kahvin tuoksu. Liikettä voi havaita huoneistossa, kun etnologit kokoontuvat purkamaan tuntojaan tutkimuksen teon ihanuudesta ja kauheudesta.
Tutkijahuoneeseen liittyvistä tuntemuksista kirjoittaa etnologian väitöskirjatutkija Tytti Lehtovaara. Teen väitöskirjaa pukeutumisesta ja kuluttamisesta kulttuurisena ilmiönä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksella KUMUssa. Tutkimuksessani keskityn pukeutumisen- ja kuluttamisen elämäkerrallisuuteen ja affektiivisuuteen. Keskityn selvittämään, miten tutkimukseen osallistuvien naisten pukeutumiselämäkerta muodostuu, miten he kertovat tämän hetken pukeutumisvalinnoistaan ja millaisia affektiivisia kokemuksia pukeutumis- ja kulutusvalintoihin liittyy. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluu 35–55-vuotiaita työelämässä olevia kaupunkilaisnaisia. Käytän etnografisia menetelmiä ja olen kerännyt aineistoni pukeutumiselämäkerrallisella haastattelulla ja yhdessä kokemisen menetelmällä. Analysoin aineistoa narratiivisen analyysin ja affektiivisen luennan avuilla. Arjen tavalliset käytänteet, kuten kulutus- ja pukeutumisvalinnat heijastavat ympärillämme olevan yhteiskunnan arvoja, asenteita ja käsityksiä. Tutkimuksen avulla saan uutta tietoa kulutus- ja pukeutumisvalinnoista, jonka avulla voin muun muassa osallistua rakentamaan kestävämpää kulutuskulttuuria.
Fyysinen ja henkinen tila tutkimustyölle
Seurasaarisäätiön tutkijahuoneella on ollut vilpittömästi suuri merkitys oman tutkimuksen etenemiselle. Tutkijahuone on minulle fyysinen ja mielellinen tila vain tutkimustyölle. Työskentelin monta vuotta kotona ja koin haastavaksi erottaa työ- ja vapaa-ajan toistaan. Tällöin kehittää sääntöjä työn ja kodin erottamiselle. Ensimmäinen sääntöni oli: pakkaa työvälineet isoon kassiin ja nostin olohuoneen nurkkaan pois silmistä, pois mielestä ajatuksella. Toinen sääntöni oli: kello 8–16 välillä ei saa tehdä kotitöitä, koska se aika on pyhitetty töille ja tauoille. Nyt nämä säännöt ovat historiaa, kun tutkimuskirjallisuuden voi jättää näkyville hyllyn päälle ja tiskattavana on vain oma kahvikuppi tutkijahuoneella.
Pidän myös siitä, että voin tehdä fyysisen siirtymän tutkijahuoneelle. Usein laitan pukeutumiseen tai kulutukseen liittyvää kirjallisuutta soimaan äänikirjapalvelusta ja hyppään bussiin. Palatessani tutkijahuoneelta kotiin suosin enemmän huumorilla höystettyjä podcasteja tai kepeää kaunokirjallisuutta, jolla saan aivoni ja kehoni lepotilaan.
Lisätyöyhteisö tutkijoille
Toinen merkittävä seikka on työyhteisö, jonka sain tutkijahuoneen kautta. Vaikka minulla oli ja on työyhteisö Historian ja etnologian laitoksella, niin on ollut ilo saada toinen työyhteisö tutkijahuoneelle. Olemme kolme etnologian alan väitöskirjatutkijaa eri yliopistoista ja teemme tutkimusta eri aiheista. Sama ala, mutta eri aiheet ja opinahjot ovat olleet rikkaus. Olemme päässeet keskustelemaan etnologian alan polttavista kysymyksistä vääjäämättä, vain toisen päin kääntymällä ja suun avaamalla. Olemme myös antaneet vertaistukea toisillemme tiukoissa tilanteissa, kuten rahoituksen katketessa, napakan palautteen edessä ja pandemia-ahdistuksen vallatessa.
Me kolme olemme olleet samoilla linjoilla tutkijahuoneen luonteesta, eli olemme halunneet pitää paikan hiljaisentyöntilana. Esimerkiksi pidämme kukin kotonamme ääneen keskustelua vaativat verkkotapaamiset. Yhteinen hiljaisentyöntila kannustaa meitä keskittymään lukemiseen, ajatteluun ja kirjoittamiseen, jotka ovat iso osa etnologisen tutkimuksen tekoa.
Voi kun Emil ja Lempi Hietanen tietäisivät mitä ovat mahdollistaneet, kun testamenttasivat omaisuutensa Seurasaarisäätiölle, jonka turvin 1993 perustettiin heidän nimeään kantava rahasto. Rahastosta jaetaan vuosittain tutkijahuoneapurahoja ja tutkimusstipendejä kansatieteen ja etnologian tutkimukseen Suomessa ja tutkimusten julkaisuun.
Tytti Lehtovaara, väitöskirjatutkija ja Emil ja Lempi Hietasen rahaston stipendiaatti