Monet suomalaisista, ruotsalaisista ja balttilaisista juhannusperinteist\u00e4 ovat per\u00e4isin esikristillisilt\u00e4 ajoilta. Esimerkiksi Suomessa keskikes\u00e4n juhla tunnettiin aiemmin s\u00e4\u00e4njumala Ukon juhlana, ja yksi juhlan tarkoituksista oli varmistaa tulevan vuoden viljasato ja karjan hedelm\u00e4llisyys. L\u00e4nsimurteissa juhannusta kutsuttiin mittumaariksi ruotsinkielisen midsommarin mukaan. Keskiajalla katolinen kirkko muutti pakanallisen juhlan Johannes Kastajan juhlaksi, ja juhannus vakiintui juhlan nimeksi.<\/p>\n\n\n\n
Keskikes\u00e4\u00e4 on perinteisesti juhlittu esimerkiksi monin koristeluin; talot, pihapiirit, laivat ja jopa autot on siivottu ja koristeltu tuoreilla lehvill\u00e4. Y\u00f6t\u00f6nt\u00e4 juhannusy\u00f6t\u00e4 on pidetty taianomaisena, esimerkiksi kukattoman saniaisen uskottiin kukkivan ainoastaan tuolloin. Useimmat juhannustaioista liittyiv\u00e4t ennen kaikkea tulevaisuuden ennustamiseen \u2013 niiden avulla pyrittiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi tulevan puolison henkil\u00f6llisyys. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnetuimpiin juhannustaikoihimme kuuluukin kukkien ker\u00e4\u00e4minen tyynyn alle, jotta ker\u00e4\u00e4j\u00e4 n\u00e4kisi unessa tulevan puolisonsa. Monet juhannustaioista liittyiv\u00e4t my\u00f6s tulevan sadon ennustamiseen. Maatalousyhteiskunnassa esimerkiksi s\u00e4\u00e4oloilla oli suuri vaikutus seuraavasta talvesta selvi\u00e4miseen ja erilaiset taiat olivat mahdollisesti keino pyrki\u00e4 jollain tapaa hallitsemaan koko olemassaolon arvaamattomuutta.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s kokkotulista ja -savuista oli mahdollista n\u00e4hd\u00e4 erilaisia ennusmerkkej\u00e4. Suomalainen kokkoperinne on osa yleiseurooppalaista tapaa polttaa kev\u00e4ttulia, ja alun perin se on l\u00e4ht\u00f6isin maamme it\u00e4isist\u00e4 osista. Kokkotulilla on muun muassa karkoitettu pahoja henki\u00e4. Ruotsissa juhannussalot pitk\u00e4lti korvasivat juhannuskokot 1800-luvulla. Juhannussalkoperinne tuli Ruotsiin todenn\u00e4k\u00f6isesti Saksasta keskiajalla. Suomessa varhaisimmat kirjalliset maininnat juhannussaloista ovat 1700-luvulta, ja viimeist\u00e4\u00e4n 1800-luvulla salot omaksuttiin oleelliseksi osaksi juhannuksenviettoa erityisesti Ahvenanmaalla ja Suomen rannikkoseuduilla. My\u00f6s Tornionjokilaaksossa on pystytetty ja pystytet\u00e4\u00e4n edelleen juhannussalkoja molemmin puolin rajaa. Nyky\u00e4\u00e4n juhannussalko on kuitenkin maassamme ennen kaikkea suomenruotsalainen tapa. <\/p>\n\n\n\n
Juhannussalko tai maistonki (ruots. majst\u00e5ng) on laivan mastoa muistuttava korkea tanko, joka koristellaan lehvill\u00e4, kukkaseppeleill\u00e4 ja k\u00f6ynn\u00f6ksill\u00e4. Salon p\u00e4\u00e4ss\u00e4 liehuu usein viiri. My\u00f6s purjelaivat, auringot, himmeleit\u00e4 muistuttavat kruunut ja kuusten latvat ovat yleisi\u00e4 juhannussalkojen koristeita. Juhannussalkojen symboliikasta on useita tulkintoja, mutta usein salot on tulkittu esimerkiksi hedelm\u00e4llisyyden, luonnon vehreyden ja kasvun symboleiksi. Ahvenanmaalla salot kuvaavat usein alueen elinkeinoja, kuten merenkulkua, maanviljely\u00e4 ja kalastusta. Vehre\u00e4 keskikes\u00e4 on ollut talonpoikaiskulttuureissa maanviljelyksen kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aikaa. On mahdollista, ett\u00e4 salot ovatkin syntyneet yksinkertaisesti keskikes\u00e4n synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 luomisilosta ja mieltymyksest\u00e4 koristeluun. Ruotsissa el\u00e4\u00e4 edelleen vahvana uskomus, ett\u00e4 juhannussalkoihin olisi alun perin liittynyt erilaisia hedelm\u00e4llisyysriittej\u00e4 ja salkoja on pidetty jopa fallossymboleina. Ari Asterin vuonna 2019 ilmestynyt hittielokuva Midsommar<\/em> lis\u00e4si entisest\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4. T\u00e4llaisista riiteist\u00e4 tai symboliikasta ei kuitenkaan ole olemassa mink\u00e4\u00e4nlaista kirjallista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Salon koristeluun ja nostoon on usein osallistunut koko kyl\u00e4. Esimerkiksi Kokem\u00e4en seudulla salko on joskus nostettu Juha-nimisten miesten pihoihin, mutta sittemmin salko nostettiin keskelle kyl\u00e4\u00e4, jotta sen ymp\u00e4rill\u00e4 olisi ollut tilaa tanssia ja leikki\u00e4. Juhannussalon nostajien tuli olla \u201ckunnollisia nuoria miehi\u00e4\u201d, jotta salostakin tulisi suora ja sive\u00e4. Juhannussalon ymp\u00e4rill\u00e4 leikitt\u00e4v\u00e4t leikit ovat t\u00e4rke\u00e4 osa juhannussalkoperinnett\u00e4: Ruotsissa salon ymp\u00e4rill\u00e4 tanssitaan ja leikit\u00e4\u00e4n aivan kuten joulukuusenkin ymp\u00e4rill\u00e4. Jo 1900-luvun alkupuolelta yksi yleisimmist\u00e4 salon ymp\u00e4rill\u00e4 laulettavista \u201djuhannuslauluista\u201d on ollut Sm\u00e5 grodorna eli Suomessakin tunnettu Pienet sammakot. <\/p>\n\n\n\n Seurasaaren juhannusvalkeilla juhannussalko on jo vuosikymmeni\u00e4 jatkunut perinne. Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6 pystytt\u00e4\u00e4 joka vuosi kaksi salkoa: kakarasalon, eli pienemm\u00e4n lasten salon, joka nousee juhannusaattona Kahiluodon kartanon pihaan sek\u00e4 isomman p\u00e4\u00e4salon Antin aukiolle. Yleis\u00f6 on tervetullut mukaan koristeluihin juhannusta edelt\u00e4vin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 sek\u00e4 seuraamaan pystytyst\u00e4 juhannusvalkeille klo 18.<\/p>\n\n\n\n Iiris M\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6n juhannusassistentti ja salkomestari<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n