Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6 perustettiin Kansallismuseon kansatieteellisen osaston osastonjohtaja Niilo Valosen aloitteesta. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n perustajaj\u00e4seni\u00e4 olivat Nillo Valosen ohella valtionarkeologi C. A. Nordman, suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosentti Toivo Vuorela Helsingin yliopistosta ja vakuutusyhti\u00f6 Suomi-Salaman mainosp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Matti Perkoila. Perustamiskirja allekirjoitettiin huhtikuun 18. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1956 Kansallismuseossa valtionarkeologin ty\u00f6huoneessa, jossa todistajina toimivat Seurasaaren ulkomuseon intendentti Hilkka Vilppula ja filosofian maisteri Auvo Hirsj\u00e4rvi. <\/p>\n\n\n\n
Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6n perusteht\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Seurasaaren ulkomuseon tukeminen ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen alaisen ns. juhannustoimikunnan ty\u00f6n jatkaminen Seurasaaren juhannusvalkeiden j\u00e4rjest\u00e4miseksi. Vuotuisjuhlien j\u00e4rjest\u00e4misen ohella Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6n keskeisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 eri vuosikymmenin\u00e4 ovat olleet ja ovat muun muassa kansantanssi- ja kansanmusiikkitilaisuuksien j\u00e4rjest\u00e4minen ja k\u00e4sity\u00f6taitojen esitteleminen Seurasaaressa, perinnekyselytoiminta, kansatieteellinen tutkimus ja sen tukeminen, seminaarien j\u00e4rjest\u00e4minen sek\u00e4 n\u00e4yttelytoiminta. Kulttuuriperinn\u00f6n lis\u00e4ksi Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6 harjoittaa ravitsemustoimintaa Seurasaaressa, ja sill\u00e4 on my\u00f6s kansallispukuvuokraamo.<\/p>\n\n\n\n
Testamentin turvin vuonna 1993 perustetun Emil ja Lempi Hietasen rahaston nimiss\u00e4 Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallitus jakaa apurahoja etnologiseen tutkimukseen Suomessa ja tutkimusten julkaisuun. Rahastosta on jaettu kaikkiaan 262 apurahaa yhteens\u00e4 536 769,00 \u20ac, ja siit\u00e4 on muodostunut merkitt\u00e4v\u00e4 etnologian alan tukirahasto. Tuettujen tutkimusten joukossa on niin ik\u00e4\u00e4n pro graduja kuin v\u00e4it\u00f6skirjojakin sek\u00e4 julkaisuja. Tuetut tutkimukset kertovat samalla kansatieteen tutkimuskohteen muuttumisesta ja kehityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n 70-vuotias Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6 vaalii, edist\u00e4\u00e4 ja tukee edelleen el\u00e4v\u00e4n kulttuuriperinn\u00f6n esilletuloa Seurasaaressa eri j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6 tunnistaa ja tunnustaa el\u00e4v\u00e4n kulttuuriperinn\u00f6n eri muodot ja tuo niit\u00e4 rohkeasti esille. Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6 toteuttaa toimintaansa etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Seurasaaressa ja tuntee ylpeytt\u00e4 saaresta. Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6 sitoutuu toiminnallaan edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4vi\u00e4 arvoja ja huomioi tapahtumien taloudelliset, kulttuurilliset ja ymp\u00e4rist\u00f6lliset vaikutukset. Toiminnallaan Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6 haluaa lis\u00e4t\u00e4 Seurasaaren kutsuvuutta ja houkuttelevuutta. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n\u00e4 se haluaa olla hauska ja intohimoinen perinteen tarinallistaja ja perustaa toimintansa tietoon ja taitoon. Kaiken tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 Seurasaaren kiinnostusta. Yll\u00e4olevaan aikajanaan on kirjattu joitakin merkkipaaluja Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6n historiassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6 perustettiin Kansallismuseon kansatieteellisen osaston osastonjohtaja Niilo Valosen aloitteesta. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n perustajaj\u00e4seni\u00e4 olivat Nillo Valosen ohella valtionarkeologi C. A. Nordman, suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosentti Toivo Vuorela Helsingin yliopistosta ja vakuutusyhti\u00f6 Suomi-Salaman mainosp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Matti Perkoila. Perustamiskirja allekirjoitettiin huhtikuun 18. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1956 Kansallismuseossa valtionarkeologin ty\u00f6huoneessa, jossa todistajina toimivat Seurasaaren ulkomuseon intendentti Hilkka Vilppula ja filosofian maisteri Auvo Hirsj\u00e4rvi. Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6n […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":3519,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-3522","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3522","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3522"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3522\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3524,"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3522\/revisions\/3524"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3519"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.seurasaarisaatio.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}