3.10.2026 klo 13:00 - 15:00
Kansanurheilua Seitsemän veljeksen hengessä syksyisessä Seurasaaressa
Ottelussa visakoivuista kiekkoa lyövät Helsingin yliopiston ainejärjestöjen opiskelijoista kootut joukkueet, jotka havupuukankineen ottavat yhteen Juhlakentällä. Otteluun on vapaa pääsy.
Kurranlyönti on tuttu laji Seitsemästä veljeksestä (1870), jossa kiivas mailapeli kuuluu eteläisen Hämeen koukuttavimpiin ajanvietteisiin. Viimeisen sadan vuoden aikana kurranlyönti on menettänyt asemansa yleisenä kansanhuvina, vaikka se aiemmin kuului jokakesäisiin peleihin. Lajin varhaisesta levinneisyydestä kertoo kirjava nimistö, jolla peliä on kutsuttu eri puolilla Suomea. Peli tunnetaan erilaisilla nimillä, kuten kiekonlyönti, kiirikka, köhkörö, kyökkä, keili tai kurra.
Pelin kulku:
Kurraa lyödään mieluiten tiellä, jossa liikenne on vähäistä. Pelivälineitä ovat kiekko ja jonkinlainen tukeva maila, seiväs, lauta tms. Kiekko on mieluiten visaisesta koivupuusta sahattu pyörä, läpimitaltaan 10–15 cm ja paksuudeltaan 2–3 cm.
Pelissä on kaksi puoluetta ja jokaisella on maila. Puolueet sijoittuvat niin, että etummaisten väliä on noin 30–40 m, muut asettuvat toinen toistaan kauemmas ja viimeisenä ovat usein ”lauta-miehet”.
Arpa ratkaisee aloittajapuolen. Yksi pelaajista heittää kiekon pyörimään vinhaa vauhtia vastapuoluetta kohti, tämä koettaa pysähdyttää mailalla sen mahdollisimman pian. Heittoja tehdään puoleen ja toiseen ja yritetään saada toinen puolue peräytymään määrätyn rajan taa.
Kurranlyönnin elvyttäminen on aloitettu Seurasaaressa vuonna 2020.
Ottelu järjestetään yhteistyössä Aleksis Kiven Seuran ja Helsingin yliopiston ainejärjestöjen kanssa.
Kuva: Mika Pylsy
Kurranlyönnin pelivälineitä