Helsingin kaupunki julkisti keväällä saunapaikkakilpailun, johon se toivoi saavansa ehdotuksia uusilta saunayrittäjiltä. Yksi uusista saunapaikoista sijaitsee Seurasaaren länsirannalla uimalan läheisyydessä. Kaavoitettavaa aluetta koskevaan kilpailuun tuli kuusi ehdotusta, joista kaksi ylsi jatkokierrokselle.
Kaupungissa on lukuisia yleisiä saunoja kesä- ja talviuintipaikkoineen. Niiden kävijämäärät ovat kasvaneet valtavasti. Uuteen kukoistukseensa saunominen yleisissä saunoissa on noussut erityisesti viime vuosina, sillä kaupunkilaisten käyttäytyminen on muuttunut muun muassa pandemian, ilmastomuutoksen ja kestävän lähimatkailun myötä.
Suomalaisella saunomisperinteellä on tunnetusti pitkät ja vahvat juuret. Se hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon viime vuonna aineettoman kulttuuriperinnön ensimmäisenä suomalaisena edustajana. Symboliarvoltaan saunaa on verrattu jopa kansalliseepoksemme kaltaiseksi. Siten, ei ole lainkaan tavatonta, että ulkomailla vakituisesti asuvat suomalaiset mainitsevat ensimmäisenä saunan, kun heiltä kysytään: Mikä on parasta Suomessa? Näin vastasi (IS 14.9.2021) esimerkiksi muuan moottoriurheilun saralla ansioitunut henkilö.
Seurasaaressa on kolme museosaunaa. Konginkankaan Pyyrinlahdesta siirretyn Niemelän torpan savusauna on rakennusryhmään kuuluvan parituvan vanhin osa. Lasse Heikinpoika Turpeinen sai sen käytettynä mukaansa torppariksi ryhdyttyään. Perhe asui 1780-luvulla aluksi saunassa, kunnes varsinainen asuintupa valmistui. Pyöreistä hirsistä veistetyssä rakennuksessa on kuusikulmaiset nurkkasalvokset. Kiuas on koottu tulen avulla lohkaistuista kivistä ilman muurauslaastia. Savu kulkeutui ulos lakeisen ja lykättävien luukkuikkunoiden kautta. Luukuista heitettiin sisään myös pitkät saunahalot. Saunassa on maalattia, joka on osin irtonaisilla lankuilla peitetty. Päätyseiniin salvottuja lauteita on Niemelän saunassa kaksi: kiukaan puoleisella seinustalla on kylpylavo ja vastakkaisella mallaslavo. Matalahko saunan ovi on veistetty kahdesta hirrestä.
Säkylän Korven kylässä sijainnut Antin umpipihatalon savusauna on miespihan puolella. Saunan lavo on ovensuuta vastapäätä ja lavolle johtavat jykevät astinportaat on yhdestä puusta veistetty. Luukkuikkunat on myöhemmin korvattu kaksiruutuisilla lasi-ikkunoilla. Saunan permannolle asetettiin kylvettäessä olkia, jotta jalat eivät olisi kylmettyneet. Myös Antin saunassa tiedetään valmistetun maltaita sahdinpanoa ja kaljan tekoa varten. Savon talon yhteyteen siirretty Kangasniemen Majautin savusauna on 1800-luvulta. Rakennuksessa on niin ikään maalattia luukkuikkunoineen ja kivistä ilman laastia ladottu kiuas. Patsaslauteet ovat kiukaan puoleisella seinällä. Saunaan vieressä on maapohjainen keskiliedellä varustettu keittokota, jossa lämmitettiin saunassa tarvittava pesuvesi. Niitä yhdistää läpikuljettava porstua.
Seurasaaren museosaunat eivät ole kylpykäytössä eikä niitä ole tarkoitettu lämmitettäviksi. Kylminä tiloina ne näyttäytyvät kävijälle rakennushistoriallisina ja arkkitehtonisina muistomerkkeinä, joten autenttista mielikuvaa saunomiseen liittyvästä tunnelmasta ne eivät tuo. Tätä taustaa vasten vaikuttaisi yleisen saunan rakennuttaminen ja saunomiskulttuurin esittely kansainvälisessä museosaaressa luontevalta ratkaisulta. Kilpailu ja kaava-alue on kuitenkin herättänyt kaupunkilaisissa kysymyksiä. Osa toivoo, ettei saunaa rakennettaisi ainakaan uimalan läheisyyteen. Osan mielestä kaupallinen sauna ei sovi lainkaan saaren miljööseen. Lisäksi on tehty yksi valtuustoaloite ja kerätty nimiä saunaa vastustavaan kansalaisadressiin. Seurasaarisäätiön hallitus kannattaa saunaa, joka on esteetön, kaikille avoin ja perinnetietoinen, ja joka vastaa toimintaperiaatteiltaan säätiön intressejä. Kilpailun lopputuloksen saamme kuulla lähikuukausien aikana.
Joulun saapuessa lienee hyvä toivottaa saunojille lämpimiä ja turvallisia löylyjä. Suomalainen saunomisperinne säilyy elävänä vain silloin, kun muistamme kylpeä.
Aila Nieminen