4.4.2026 klo 0:00
Pääsiäiskokot syttyvät lankalauantaina
Pääsiäiskokkojen roihua voi ihastella Juhlakentällä lankalauantaina 4.4. Ensin sytytetään pienempi narrikokko ja sen jälkeen varsinainen pääsiäiskokko. Ensimmäisen kerran Seurasaaressa saatiin nauttia pääsiäiskokkojen loimusta vuonna 1982 ja tänäkin vuonna kokkojen rakennuksesta vastaavat Helsingin Keskipohjalaiset. Kokoille odotetaan saapuvaksi trulleiksi pukeutunutta pikkuväkeä ja he voivat tapahtumassa esittää itse valitsemiaan lauluja tai runoja. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja sinne kannattaa varustautua vallitsevan säätilan mukaan. Juhlakentän grillipaikalla voi paistella omia eväitä ja Juhlakentän kioskista voi ostaa kylmiä ja kuumia juomia, pikkupurtavaa sekä kylmiä makkaroita grillattavaksi.
Bussilla 24 pääsee Seurasaareen ja lisäliikennettä ajetaan tunnuksella 24S. Molemmat linjat lähtevät Kampin terminaalista (laituri 47). Lisäliikennettä ajetaan noin klo 17-22 n. 10-15 minuutin välein siten, että viimeinen lähtö Seurasaaresta lähtee klo 22.12. Myös raitiovaunu nro 4 ajaa lähelle Seurasaarta. Paikalle kannattaa saapua julkisilla kulkuvälineillä, sillä Seurasaaren lähettyvillä on hyvin vähän pysäköintitilaa. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia. Maastopalovaroituksen voimassaoloaikana kokkoja ei saa sytyttää.
Elävän tulen ja kitkerän savun uskottiin pitävän noidat ja trullit loitolla, joiden toiminta kohdistui etupäässä karjaonnen pilaamiseen. Kokon poltolla haluttiin myös turvata hyvä sato ja runsas karjananti. Enää kokoilla ei hätistellä trulleja, mutta yhteisöllisenä ja sosiaalisena tapahtumana kokkoja rakennetaan tänäkin päivänä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla. Kokkomateriaalin kerääminen ja rakentaminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen kokkoiltaa. Viimeistely tapahtuu usein vasta lankalauantaina aamulla ja illalla on kokon polton vuoro. Kokkojen polttoon ja trulleihin liittyvää uskomusperinnettä kerrotaan myös yhä, joka siirtää suullista perinnettä eteenpäin. Pääsiäiskokkojen polttaminen hyväksyttiin Kansallisen elävän perinnön luetteloon yhtenä aineettoman kulttuuriperinnön kohteena, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuodesta 2017 saakka.
